Arcadia Academyn 30-vuotisjuhla – Reto Caviezel (Luka Pajukanta)
Paikallismedian toimittaja Reto Caviezel sai paikallisen toimittajayhdistyksen kautta kutsun akkreditoitua toimittajaksi Arcadia Academyn 30-vuotisjuhlaan. Juhlassa hän keskusteli journalismin merkityksestä vapaan yhteiskunnan tukipilarina kenen tahansa kanssa joka oli valmis kuuntelemaan, haastoi omia ennakkoluulojaan praktaaleista ja näiden yhteisöstä, ja päätti luopua tylsästä ja helposta eläkevirasta paikallismediassa ryhtyäkseen tutkivaksi toimittajaksi ja aktivistiksi missionaan tuoda julki ja haastaa tapaa jolla Saksa ja monet muut valtiot sortavat praktaalejaan.
NPC-hahmo Reto Caviezelia pelasi Luka Pajukanta, joka otti nämä kuvat in-game.
”Se, mitä maailma kaipaa, on parantava valo, aamunkoi joka pyyhkii pois pimeyden”
Teksti ja kuvat: Reto Caviezel
Onko tuttavapiirissäsi yhtään praktaalia? Siis ihmistä, jolla on praksis, eli jokin luonnollisen rajat ylittävä kyky tai voima. Syvällä vuoristossa Graubündenin alueella 30-vuotista taivaltaan juhlistaa Arcadia Academy, oppilaitos joka opettaa praktaaleja hallitsemaan vasta aktivoituneita voimiaan. Toimittajamme vieraili juhlassa.
Arcadia Academyä ei voisi erehtyä luulemaan tavalliseksi kouluksi, sillä päältä päin on välillä vaikea erottaa oppilaita opettajista – opiskelijoita on nimittäin kaiken ikäisiä. Arcadia Academyyn ei tulla missään tietyssä iässä vaan praksiksen aktivoiduttua. Joillain se tapahtuu nuorena, toisilla vasta kypsässä iässä. Koulussa ollaan niin pitkään kuin on tarpeen: toiset saavat praksiksensa hallintaan parissa vuodessa, joillain voi mennä siihen vuosikymmen.
Oppilaitoksessa on omat tapansa, joista joistain voisi yhteiskunta sen ympärillä ottaa mallia. Yksi tällainen tulee vastaan heti juhlan alussa: opettaja näyttää kädellään merkkiä, joka on ikään kuin eläimen pää – etusormi ja pikkusormi muodostavat sarvet ja muut sormet muodostavat kuonon. Merkin nähdessään koulun väki toistaa merkin ja – mikä uskomattominta – hiljenee välittömästi. Palan halusta opettaa tämä omille teineilleni (13 ja 17)! Mikä mahtaa heidän reaktionsa hiljaisuusmerkkiin olla?
Arcadia Academy on lähiseudun asukkaiden silmin vieras, hieman outo, ehkä jopa pelottavakin instituutio, jolla on hurja maine. ”X päivää edellisestä räjähdyksestä”-vitsit ovat lähteneet elämään omaa elämäänsä, mutta onko niillä jotain sidettä todellisuuteen? Kaikki, joilta kysyn, ovat yhtä mieltä siitä, että syrjäinen sijainti vuorten keskellä suojaa niin tuoreita praktaaleilta uteliailta silmiltä kuin muuta yhteiskuntaa praktaaleilta jotka vielä opettelevat uusien voimiensa hallintaa.
Siihen nähden, miten erikoislaatuisen oppilaitoksen juhlasta on kyse, juhlapuheet ovat tavanomaisia – jopa tylsiä. Kuullaan niin koulun ensimmäistä rehtoria Fioralba Dufortia kuin nykyistäkin, Theo Smithiä. Koskettavimman, jopa liikuttavan, ohjelmanumeron pitää kuitenkin historian tukiopetusryhmä, jonka ”esitelmä” paljastuu mykkäteatterin keinoin tehostetuksi vaikuttavaksi puheeksi sellaisen maailman puolesta, jossa praktaalit saavat elää elämäänsä rauhassa ja sovussa muun yhteiskunnan kanssa. Puheessa – josta jutun otsikkokin on lainattu – kuuluivat yhtä lailla suru menneistä menetyksistä, ylpeys nykyisyydestä ja toivo paremmasta huomisesta.
Poistun juhlasta oppilaiden musiikkiesityksen säestämänä pohtien, että vaikka tavan graubündnerille koko praktaali-ilmiöstä näyttäytyy tavallisesti vain se jäävuoren huippu, jota edustavat supersankarit, on praktaaleja kaiken ikäisiä, kaikkia kansallisuuksia, isoja ja pieniä, ja voimistaan huolimatta he ovat sisimmässään ja sydämeltään tavallisia ihmisiä toiveineen ja pelkoineen, iloineen ja murheineen. Historia on täynnä esimerkkejä siitä, mihin pimeyden syövereihin päädymme kun toiseutamme niitä joita emme tunne saati ymmärrä. Olisiko korkea aika ottaa selvää ja tutustua?
Mikä oikein on ”supersankariyritys” ja mikä on sen liiketoimintaa?
Teksti ja kuvat: Reto Caviezel
Kuvateksti (albumin viimeinen kuva): Perhekuvassa SuperNova Inc. -supersankariyrityksen toimitusjohtaja Cassius Almada (keskellä) ja tämän pojat Lucero (vas.) ja Montego (oik.).
Gold, ACE, SuperNova… Julkisuudessa on viime vuosina ollut useita ”supersankariyrityksiä”, mutta mikä oikeastaan on supersankariyrityksen tuote ja mistä tulevat sen tulovirrat? Yritimme ottaa tästä selvää praktaaleja kouluttavan Arcadia Academy -oppilaitoksen 30-vuotisjuhlassa. Gold-yrityksen edustaja väisti kysymyksen ja ohjasi keskustelun yrityksen muuhun monialaiseen liiketoimintaan, mutta SuperNova Inc. -yrityksen toimitusjohtaja Cassius Almada oli valmis valottamaan yrityksensä liiketoimintaa avoimemmin.
”Toimintaamme ei voi tiivistää mihinkään tiettyyn asiaan tai tuotteeseen mitä myydään, mutta lippulaivamme on Rio Sentinels -supersankariryhmittymä joka suorittaa erilaisia pelastus-, etsintä ynnä muita operaatioita joissa praktaalit voivat olla avuksi”, summaa Supernova-yrityksen toimitusjohtaja Cassius Almada. ”Lisäksi jalkaudumme oppilaitoksiin ja teemme muuta julkisuustyötä praktaalien oikeuksien parantamiseksi.”
SuperNova Inc. toimii maailmanlaajuisesti painopistealueenaan Etelä-Amerikka. Yrityksen päämaja sijaitsee Brasiliassa, ja sillä on liiketoimintansa rinnalla erilaisia yhteiskunnallisia projekteja. ”Emme ole varsinaisesti hyväntekeväisyysjärjestö, mutta inhimillisyys on aina toimintamme keskiössä”, Almada tarkentaa. ”Tästä huolimatta olemme firma, jonka on myös tehtävä voittoa.”
Johtaja Almada on vierailemassa praktaaleja kouluttavan Arcadia Academy -oppilaitoksen 30-vuotisjuhlassa. Almadan pojat Lucero ja Montego opiskelevat Arcadia Academyssä.
”Poikani ovat viihtyneet oppilaitoksessa ja opetuksen laatu on hyvää”, Almada kehuu. ”Meno on välillä värikästä ja villiä, mutta se ilmeisesti kuuluu asiaan kun näin suuri joukko nuoria ihmisiä kokoontuu yhteen, ja lisäksi vielä heidän praksiksensa sekoittavat pakkaa.”
















